Me yritettiin mennä ajoissa nukkumaan. Puolen yön aikaan kuitenkin valo vielä paloi ja jompi kumpi muistutti, että huomenna pitäis taas olla töissä, unta olisi melkolailla tärkeää saada.
Valot sammui. Kumpikaan ei nukahtanut hetkeen - tai näin mä ainakin kuvittelin, kunnes Hoon puolelta alkoi kuulua tuttua, turvallista tuhinaa. Mä huokasin, pyörähdin, asettelin itseäni ja nousin lopulta ylös.
Näin öisin tulee tehtyä, ajateltua ja päätettyä kaikkea kummallista. Ehdin tossa pyöriskellessäni miettiä kaikkea menneisyydestä tulevaisuuteen, töihin (tottakai), elämään ja parisuhteeseen liittyvää. Mietiskelin eri biisejä, kuuntelin Hoon hengitystä ja pohdin sitä miten sitä ihminen vuosien saatossa muuttuu. Koska musta tuli kolmekymppinen? No okei, varsinaisesti se tapahtui tammikuussa, but that's not the point.
Nousin siis lopulta ylös, punnitsin pitäiskö katsoa jakso uusinta addiktiota, Two guys, a girl and a pizza place (tai jotain sinne päin), vai surffata vaan verkkoa. Valitsin jälkimmäisen.
Näin puolta tuntia myöhemmin huomasin tilanneeni keittokirjan netistä. Ensimmäinen kerta tämäkin.
Yö, tämä ihmisen varjopuoli.
Nyt olisi varmaan hyvä aika kömpiä takaisin sänkyyn ja yrittää vähän tiukemmin nukahtamista.
No comments:
Post a Comment