Yksi näistä aamuista. Mun herkkä alavatsa kramppaili täysiä joka suuntaan, eikä edes aamupala sitten uponnut. Lievän kiukkusena mä lähdin pudottelin Buranaa kurkusta ja lähdin töihin.
Joskus iltapäivällä alkoi aivan sietämätön jätskin himo, siis ihan sellainen, että pysähtelin aina välillä vaan miettimään miltä jätski maistuisi ja miten ihanaa olis olla kotona katsomassa telkkaria ja syömässä jätskiä. Ja jotain tosi suolasta kanssa.
Kituuttelin viiteen asti, kunnes lähdin kaasu pohjassa kauppaan - vain todetakseni, että se mun haaveilema jätski oli loppu! Ei auttanu, ostin kaupan tyhjäksi juustoista ja purkillisen toiseksi parasta juustoa.
Kotiin tullessani oli vaikea päättää mitä tehdä ensin - syödä, avata lapsellisella innokkuudella odottamani Mass Effect 2 -paita paketti vai käydä vessassa. Alotin maistamalla vähäsen jätskiä ja heti perään sitten kokeilemalla niitä vaatteita ja sitten pistin hellan tulille. Tuntui että olin ollu koko päivän aivan järjettömän nälkänen ja halusin vaan KAIKKEA. Ihan hirveästi KAIKKEA!
Paistoin pannulla Halloum-juustoa ja paneroituja mozzarella paloja, jätin keittiön aivan järkyttävän näköiseksi ja lysähdin uudessa paidassa sohvalle kattomaan jotain ikivanhaa sitcomia.
Näin se menee. Katsoin kaks jaksoa, syyllisenä siivosin äkkiä keittiön kaikista jäljistä, ennen kuin Hoo tuli kotiin ja laitoin vaatteet siististi pinoon. Nyt on sellanen olo, että vois melkein mennä nukkumaan.
Tää aika kuusta on aina yhtä ihanaa.
No comments:
Post a Comment